Tuuli ja Aurinkoenergiat Ovat Umpikujia

Puskurin Stop, Raidan, Tuntui, Raita

Uudistuva energia on tulevaisuuden tie, meille kerrotaan. Se on vääjäämätöntä. Jotkut uudistuvan energian kannattajat väittävät rehvakkaasti maailman voivan saada käyttövoimansa uudistuvasta energiasta niinkin aikaisin kuin 2030 – tarvittavalla määrällä hallitusten tukiaisia. Ja tietenkin valtamedia näyttelee osansa hypettäen aurinko ja tuulienergian hyveitä ratkaisuna ilmastonmuutokseen.

Yhdeltä kantilta ne ovat aika oikeassa: tuottokapasiteetin suhteen tuuli ja aurinko ovat kasvaneet harppauksin kolmena viime vuosikymmenenä (tuuli 24,3% vuodessa vuodesta 1990. aurinko 46,2% vuodesta 1990. On kuitenkin kaksi kysymisen arvoista asiaa, muuttaako uusiutuva energia mitään(I), ja (II) onko se kestävää.

Vastataksemme ensimmäiseen kysymykseen: Ei, tuuli ja aurinkoenergia eivät ole tehneet vähääkään globaalissa energiankulutuksessa nopeasta kasvustaan huolimatta. Itseasiassa 30 hallitusten lihavan tukiaisvuoden jälkeen tuulivoima täyttää vain 0,46% maapallon kokonaisenergiatarpeesta IEA,n datan mukaan. Data ei sisällä vain sähköenergiaa, vaan myös liikenteen, lämmityksen, ruuanlaiton jne. kuluttamat nestemäiset polttoaineet. Aurinko tuottaa vieläkin vähemmin energiaa. Vieläpä yhdistettynä, näytöt ovat minimaalisia: tuuli ja aurinkoenergia yhdessä vastaavat alle 1% maapallon energiankäytöstä..

Lopputulos: Uudistuvat eivät tee muutosta. Olisi paljon kustannustehokkaampaa ja järkevämpää yksinkertaisesti investoida energiatehokkaampaan teknologiaan. Mutta tietystikkään tämä ei vuoraisi Elon Muskin kaltaisten miljardöörien taskuja.

Vastataksemme seuraavaan kysymykseen: Onko uudistuva energia kestävää? Onko tulevaisuus tuuli ja aurinkovoimaenergiassa.

Ei.

Katsoen ensin tuulienergiaa: Vuosien 2013 ja 2014, Taas käyttäen IEA dataa globaali energiatarve kasvoi 200 TWh. Täyttääkseen tämän kysynnän meidän tarvitsisi rakentaa 350 000 uutta 2MW tuuliturbiinia – tarpeeksi peittämään kokonaan Brittein saaret. Vertailun vuoksi tämä on 50% enemmän turbiineja kuin on rakennettu globaalisti vuodesta 2000. Tuulivoima ei ole tulevaisuus; yksinkertaisesti ei ole tarpeeksi luovutettavaa energiaa. Valitettavasti parempi teknologia ei voi ohittaa tätä ongelmaa: turbiinit voivat tulla vain tietyn tehokkaaksi johtuen Betzin laista joka määrittää kuinka paljon energiaa voidaan saada liikkuvasta nesteestä. Tuuliturbiinit ovat hyvin lähellä tätä fysikaalista rajaa.

Aurinkoenergian tilanne on vain hieman lupaavampi. Äskettäiset tutkimustulokset esittävät että meidän tarvitsisi peittää päiväntasaaja-alueella Espanjan kokoinen alue aurinkokennoilla täyttääksemme globaalin energiatarpeen vuonna 2030. Ei vain tämä olisi valtaisa määrä maata jota voisi käyttää toisin maanviljelykseen tai jättää koskemattomaksi, vaan tämä myös aliarvioi ekologisen jalanjäljen kokoa lähtien siitä että vain 20% ihmiskunnan energiankulutuksesta on muodostuu sähköstä. Olemmeko vaihtamassa sähköautoihin vaadittavan alueen ollessa 5 kertaa laajempi.

Vaikka maailma olisi yksimielinen tässä projektissa, se ei olisi mahdollista resurssien rajallisuuden vuoksi. Esimerkiksi jokainen aurinkokenno edellyttää valmistamiseen 20g hopeaa. Koska neliökilometrillä on miljoona neliömetriä, 11,1 tonnia hopeaa tarvitaan neliökilometrille aurinkopaneeleita. Espanja on 506 000 neliökilometriä. Näin suuren alan kattaminen aurinkopaneeleilla edellyttää 5 616 600 tonnia hopeaa. Tämä paljastuu olevan 7,2 kertainen maankuoressa olevaan arvioituun hopean määrään. Uusi tehnologia voi vähentää tarvittavan hopean määrää mutta tämä sama logiikka koskee tusinoittain muita aurinkokennojen sisältämiä mineraaleja. Ne eivät ole käyttökelpoisia koska ovat resurssinälkäisiä.

Joku voisi myös muistaa että näinkin massiiviset investoinnit aurinkopaneeleihin voisivat vääjäämättä myötävaikuttaa resurssipulaan: moderni elektroniikka edellyttää monia samoista mineraaleista kuin aurinkopaneelitkin. Lisääntyvä kilpailu rajallisita mineraaleista voisi nostaa sähkölaitteidemme hintaa, kuten sähkönkin. Tietysti tämä analyysi sivuuttaa paljolti monia muita aurinko ja tuulienergian ongelmia, kuten katkonaisuusongelman ja sen tuoman piiloitetun systeemisen riskin.

Tässä ei yritetä sanoa etteikö tuuli ja aurinkoenergialla ole käyttöä. Esimerkiksi syrjäiset kaupungit ja  maatalot voisivat hyötyä suuresti paikallisesta sähköntuotannosta, etenkin kun uudistuva energia ei tarvitse polttoainetta. Oli miten oli, tuuli ja aurinko tuskin pönkittävät globaalia energiansaantia niin kauan kuin kustannustehokkaampia vaihtoehtoja on saatavilla.


Lähde:

http://www.americanthinker.com/articles/2017/07/wind_and_solar_energy_are_dead_ends.html

Mainokset