Brysselin metsäratkaisusta virinnyt keskustelu ei poraudu aiheen ytimeen ollen pelkkää vinkumista kuvitellusta kaltoinkohtelusta. Itsehhän päättäjämme alistuivat aiheessa EU,n määräysvaltaan rakentaen hiekalle.

Jos aihetta perkaa alusta alkaen kyse on siintä tuleeko puun polttamisesta CO2 päästöjä vai saadaanko ne tilastollisesti häviämään tai peräti muuttumaan päästöistä säästöiksi.

Tapahtuneessa tilanteessa ei näytä olevan painetta luonnolliseen ratkaisuun, eli suorittaa uudelleen haaveiltujen biopolttoainetehtaiden kustannus/tuotto analyysi jonka seurauksena määritellä veronmaksajille kertyvä kuorma lisääntyvien subventioiden muodossa, ja jos näyttää siltä että kamelin selkä katkeaa BKT,n mennessä suurelti energiantuotantoon, ollisi luonnollinen ratkaisu hyljätä EU ohjaus energiapolitiikassa ja siirtyä oikeaan ja järkevään energiatuotantoon käynnistämällä koipussissa olevat hiilivoimalat sekä ryhtymällä laajamittaiseen luonnonkaasun käyttöön sitä alkaessa olla saatavilla merkittävissä määrin ja edullisesti.

Samalla pitäisi keksiä keino päästä eroon kansantaloudellisesti tuhoisista uudistuvan energian tukiaisista mikä toisi miljardisäästöt, nythän on niin että mm. perusteet tuulivoiman rakentamiselle ovat jos ei väärennettyjä ainakin puutteellisia, minkä johtosta sitoumukset voisi vain purkaa yksipuolisesti.

Muuttuvat muuttujat:

Europarlaamentikko Torvalds katsoo ettei EU-parlamentin lähestymistavalla ei ole mitään tekemistä tieteen kanssa.

Toisaalta voi myös katsoa ettei puunpolton perusteena käytettyllä ilmaston katastrofalisella lämpenemiselläkään ole mitään tekemistä tieteen kanssa.

Puunpolton edullisuus fossiilisten polttoaineiden korvaajana on vain keinotekoinen laskennallinen harha joka saavutetaan jättämällä kiusalliset muuttujat huomioitta ts. laskematta, kuten huomasimme EU,n ykskaks’ päättäneenkin että puunpoltolla on sittenkin CO2 päästöjä jolloin suomen laskemat puunpolton tuomat emissiopäästöt haihtuivat savuna ilmaan kuten kuvitellut päästöoikeuksien myyntitulot jotka kaikki olivat muuttujia puunpolttolaskuissa. Tai ainakin olisi pitänyt olla.

Investoinnit Biopolttoaineisiin:

G20 kokouksen jälkeen maailma on kasvavassa epävarmuudessa mitä tuleviin globaaleihin energiaratkaisuihin tulee eikä EU,n tulevaan ilmasto ja energiapolitiikaan tai sen jatkuvuuteen voi luottaa ja tässä ilmapiirissä suomen lienee mahdotonta saada investointeja biopolttoainetehtailleen, semminkin kun jo olemassaolevalle biopolttoainetehtaillemme ei ehkä löydy markkinoita Ranskankin kieltäessä palmuöljyn käytön polttoainetuotannossa. Onkin pelättävissä että hallituksemme haluaa Biotehtaansa hintaan mihin hyvänsä joka tarkoittaa investoinnin riskin sälyttämistä veronmaksajille erinäisine takauksineen mahdolliselle investoijalle sijoituksen tuotosta sekä raaka-aineiden saatavuudesta joka tarkoittaisi mm. takuuhintaa tuotettavalla biopolttoaineelle.

Ilmasto ja energiapolitiikan jatkuvuus Suomessa

Mikään ei ole kirkossa kuulutettua, ei edes suomen mielipuolinen ilmasto ja energiapolitiikka. Paine nykypolitiikkaa vastaan kasvaa, em. G20 kokouksen ja EU,n metsälinjauksen tehostaessa sitä. Jo nyt voisi arvioida sovelletun politiikan kielteisiä seurauksia jotka näkyvät tai voisi nähdä mm. energialaskujen nousuna, talouskehityksen nihkeytenä ja työttömyytenä markkinatalouden ollessa korvattu suunnitemataloudella joka tarkoittaa valtio-ohjausta erilaisten subventioiden ja verotuksen avulla  valtion valitessa voittajat ja häviäjät markkinoiden sijaan jolloin ratkaisut eivät välttämättä olle kannattavia ts. kovin tuottoisia tai jopa tuhoisia joskin valtiollista AGW ideologiaa tyydyttäviä.

Onkin mielenkiintoista HS.,n tuodessa esille ”EU-parlamentti teki rajun metsälinjauksen – tutkijat kiittelevät, suomalaismepit suuttuivatristiriidan Meppien ja tutkijoiden välillä, tästä epäortodoksisuudesta voidessa päätellä että luotu ilmastokulissi ei olisikaan aivan niin yhteneväinen, toisaalta biosuunnitelmien kaataminen ymäristöverukkeilla lienee turhaa koska jos eläisimme reaalimaailmassa tässä asiassa taloudelliset syyt estäivät moisen biohaihattelun, semminkin kun ym. ristiriitaisuuden osapuolilla on samat ympäristöperustelut toimilleen eli pelastaa maailma katastrofaaliselta lämpenemiseltä, toisella polttamalla suomen metsät, ja toisella suojelemalla niitä.

Toisaalta suomalainen veronmaksaja on mielenkiintoisen vaihtoehdon edessä. US. uutisoi ”järjettömän metsälinjauksen voivan maksaa Suomelle miljardeja” kuntaas nykyinenkin metsien polttaminen maksaa jo suomelle miljardeja tukiaisten muodossa. Koska lasku lankeaa aina lopulta veronmaksajille liekö hälle väliä ohjautuvatko verorahat puunpolton tukiaisiin vai päästöoikeuksien ostamiseen ja tukiaisiin joka on kuitenkin kalliimpi vaihtoehto tässä vaihtoehdottomassa maassa jossa ei tunnusteta mahdollisuutta luopua metsienpolttoprojektista sen käydessä kansantaloudellisesti mahdottomaksi kalleutensa vuoksi.

US. artikkelissa uhkailtu EU ero ei ratkaisisi veronmaksajan kannalta juuri mitään jos sen seurauksena suomi jatkaisi metsienpolttoaan tukiaisten siivittämänä entiseen malliin.

 

Mainokset