• Kuulut urheilijasisarukset, Irena Ja Tamara Press.

Heidän kohtalonaan oli väistyä kilpakentiltä luojan oikun vuoksi.

*******

Kautta Globen lainsäätäjät työskentelevät ankarasti sukupuolettoman ihmisen luomiseksi, ja tuloksiakin tippuu enenevissä määrin, kieltä on onnistuttu muokkaamaan sukupuolettomaan suuntaan ja edistystä on tapahtunut myös WC rintamalla jossa kukot ja kanat ovat poistuneet WC ovista ja naisekin opettelevat kuinka kusi kaarena lorisee kusilaariin.

Kuvahaun tulos haulle transgender wc door

Asiaan suunnattu tarmo ja intohimo on varmastikkin ihmetyttänyt tavallista elämän vonkamiestä jonka askareet ovat kovin arkipäiväisiä verrattuna nykytieteen post moderneihin sfääreihin, jotka eivät kutenkaan ole maallikkojen saavuttamattomissa, koska aina on hetki paljastaa keisarin uudet vaatteet hersyvän naurun kera.

Nyt on niin että Post Modernismi on toipunut 1990 luvun alussa saamastaan iskusta, ja siirtynyt tieteenfilosofian piiristä vallitsevaksi opiksi oikean tieteen puolelle ja poliittiseen päätöksetekoon, mikä näkyy epärealisisina toimina talous, energia, ilmasto, ja maahanmuuttopolitiikassa poliitikkojen halutessa nähdä ympäröivän maailman semmoisena kuin toivoisivat, jolloin eivät näe reaalimaailmaa sellaisena kuin se on.

Koska Allaoleva American Thinker artikkeli sisältää paljonkin älyllisen hölynpölyn alkeiden analyysiä, kehoitan mahdollista lukijaa tutustumaan alkuperäiseen älyllisen hölynpölyn alkeita käsittelevään kirjoitukseen joka on  myös suomenkielinen.

http://yliopistolehti.helsinki.fi/1996_11/ylart11.htm

******

Sukupuoleton Juttu

Äskettäin Alaskan transsukupuolinen urheiluyliopisto voitti kunniaa Alaskan kilpajuoksuareenalla. Naispuoliset kilpailijat,  olivat epäilemättä  tuohtuneita, yhden jopa todetessa ettei se ole reilua. Normaali ja järkevä vastaus. Se ei tule olemaan viimeinen, transathlete.com  mukaan 30 osavaltiota sallii transsukupuolisten osallistua kilpailuihin edustaen sitä sukupuolta mitä kokevat olevansa.

Kaksi tai kolme vuosikymmentä sitten tuli normiksi poistaa sukupuolierot kielestä, ts. ei ollut enään puhemiehiä tai naisia, vaan puhehenkilöitä, ei enään näyttelijöitä tai näyttelijättäriä, sekä miehiä ja naisia kututaan näyttelijöiksi.

Muistamme hyvin kuinka Caitlyn Jenner muuntumisen, hän oli yksi eniten raportoiduista mediatarinoista joka on yhdistetty vasemmistoagendan ajamiseen.

Aiemmin oli jopa Lavrence Cox. Ja vuodesta 2014 Amazon kirjakaupan ”Transparent” on ollut hitti. Yhtä hyvin on Jazz Jennings. Tulevaisuudessa, akateemisen vuoden 2017-2018 alkaessa, lastentarhalapsille Washingtonin osavaltiossa opetetaan sukupuoli-identiteettiä, sekä 3. luokkalaisille opetetaan että voivat valita oman sukupuolensa. Sitten on New York Cityn Ihmisoikeuslaki joka valvoo kieliopin käyttöä yksilöä käsiteltäessä.

Jotkut nykyisen transsukupuolisten oikeuksien juurista voidaan johtaa seksualivallankumoukseen 1960 luvulla missä kaikki yhteiskunnalliset normit murtuivat. Totuus tämän surullisen episodin pohjalla ei ollut rakkauden vapautuminen, ego tahtoi mitä tahtoi — vapautumisen kaikesta järkevästä kanssakäimisestä joka edellyttää vastuutta ja pidättyvyyttä.

Mutta juuret menevät vieläkin kauemmas takaisinpäin ja ovat löydettävissä post-modernismista ja existentialismista  Politiikan, on usein sanottu olevan kulttuurin alavirrassa. Mutta kulttuuri on akatemisuuden alavirrassa, missä huonot ideat saavat sijansa ja ne ohjataan opiskelijoille ja viihteellistetään, mikä vaikuttaa yhteiskuntaan. Lainataksemme Skottilaista poliitikkoa Andrew Fletcheria ”tehkäämme kansanlauluja, en välitä kuka lait säätää”.

Mutta nykyvasemmiston kaksi päävaikuttajaa ovat Herbert Marcuse ja Michel Foucault. Frankfurtin koulukunnan johtavan jäsenen, Marcusen kirjasta Eros and Civilization (1965) tuli uusvasemmiston raamattu. Kulttuurimarksistina hän näki suurinpana haasteena oli korvata todellisuusprinsiippi mielihyväprinsiipillä – Tämä oli ohjaava voima joka aiheutti Seksuaalivallankumouksen. Onnellisuus oli suurin ihanne, kaiken muun seuratessa.

Marcuse ja Frankfurtin koulukunta vaati myös, mitä nykyään kutsutaan poliittiseksi korrektiudeksi. Heille, muuttaakseen yhteiskuntaa ja kulttuuria, rikkovuuden piti tulla uudeksi normiksi mikä piti hyväksyä ja sietää — puhevapaudesta, perinteisistä tavoista, jne piti tulla ei hyväksyttyjä, ja he  opetuslapsineen valvoisivat mikä on siedettävää ja hyväksyttävää.

Michel Foucault uskoi että ihmisellä ei ole epistemologista tietoisuutta    ts. ei ole ihmisyyttä hänen oman subjektiivisen totuutensa ulkopuolella. Foucaultin perustana ollessa relativismi, ts. ei ole absoluuttista totuutta, senvuoksi ei ole moraalista ohjetta joka määrettilisi ja ohjaisi yhteiskuntaa ja, henklökohtaisella tasolla, ketään henkilökään. Olemme kaikki vapaita valitsemaan omat subjektiiviset totuutemme.

Foucault, mukanaan Jacques Derrida, Dekonstruktionismin (Sosiaalinen konstruktivismi) toinen edustaja kyseenalaisti olennaiset käsitteelliset eroavaisuudet, tai ”oppositiot”, kielessä tai kirjallisissa teksteissä.. Eriytettynä pois alkuperäisestä tarkoituksetaan tämä on osoittautunut suureksi avuksi tapojen ja kulttuurinormien kyseenalaistamiseksi.

Mutta yksi Foucaultin panos monien ihmisten ajatteluun, eritysesti vasemmistolaisten tuli hänen ajatuksistaan kielestä. Hänen mielestään kieli pitäisi vapauttaa alistussuhteestaan ideoille tullakseen itse omaksi itsenäiseksi todellisuudekseen — kieli olisi oma totuutensa ja puhuisi vain omalla tarkoituksllaan. Sanoilla ei ole tuonpuoleista sisältöä, ei absoluuttista sisältöä.

Toinen huikea panos Focaultilta oli Sosiaalinen konstruktivismi vaikkei alkanutkaan hänen myötään, kehittyi suuresti hänen työnsä ansiosta. Tämä opetti että ”sosiaaliset rakenteet” tai rakennelmat määrittävät sisällön, käsitteet, tai sivumerkityksiä jotka liittyvät kohteisiin ja tapahtumiin ympäristössä ja ihmisten käsitteisiin heidän suhteestaan ja vuorovaikutuksistaan näiden objektien kautta

Vallitsevana sosiaalisessa konstruktivismissa on käsite jonka luulisi luonnollinen ja ilmeinen ihmiselle joka hyväksyy sen mutta se saattaa edustaa tai olla edustamatta todellisuutta, joten se pysyy enimmäkseen valikoidun yhteisön temppuna.

Mikä tuokin meidät takaisin sukupuoleen ja seksiin. Foucault uskoi että seksualisuus oli sosiaalisesti rakentunut konsepti joka oli yhdistynyt ihmiseen/kehoon. Ei ollut määritelmää mies tai nainen, mutta jokainen ihminen oli vapaa määrittämään jommankumman identiteetin. Tämä on Dekonstruktionismin luonnollinen tulos. Siten tuntee vapauden minkä tahansa sukupuolen tuntee tai tunnistaa.

Tämä on luonnollinen tulos pitkästä marssista kohti radikaalia subjektivismia. Mutta jos katsomme takaisin läpi historian näemme lineaarisen kehityksen joka on tuonut meidät tähän tilanteeseen. 17. vuosisadalla oli Rationalismi joka vaikutti akatemioissa matemaattisella ja rationaalisella varmuudella. Mutta koska oli muita tosiasioita elämässä kuten rakkaus ja etiikka. Empirismi kehittyi komennossaan olevan tieteen kera ja Empiristit halusivat olla suvereeneja kaikessa. Sitten 1900 luvulla Existetialismi ilmaantui samalle näyttämölle ja opetti intohimon olevan  merkitsevä ja meidän pitää esiintuoda intohimomme nyt.

Existentialismi on yhäkin hyvin vaikutusvaltaista, individualismin olemassaolosta huolimatta, yksilön vapaudessa ja kyvyssä valita. Ei ole jumalaa, joten ihminen on omillaan universumissa ja hönen pitää itse päättää. Existentialismi opettaa ”Mitä teen määrittää kuka olen”, ja tässä on transsukupuolisen liikken sydän –  etsiä autonomista tarkoitusta universumissa missä ei ole kiintopisteitä. Tässä post-modernissa maailmassa (jotkut sanovat sitä post-postmoderniksi maailmaksi), missä ei ole kintopisteitä ja totuus on suhteellista, ei ole omaa suurempaa viitekehystä tarkoitukselle, kielellemme tai maailmalle.  Yksilö etsii omaa subjektiivista todellisuuttaan. ts. jotain joka antaisi hänelle tarkoituksen ja identiteetin

Lähde: http://www.americanthinker.com/articles/2016/06/the_roots_of_transgender_rage.html#ixzz4Bj2B5awo

Mainokset